Uusi vuosi ja niin edelleen

Uuden vuoden lupaus: käytän säännöllisesti hammaslankaa. Ei sen suurempia lupauksia. Katsotaan mitä uusi vuosi tuo mukanaan. Toivottavasti ei ainakaan reikiä hampaisiin.

Joulu oli hyvä. Aatonaatonaattona tosin podin kovaa ahdistusta vanhempieni tapaamisesta. Olin vakuuttunut, että he puhuvat koko joulun ajan serkkuni vauvasta, jonka olemassaolossa minulla on ollut aika paljon sulattelemista. Pelko oli turha. Eivät puhuneet, eivät ollenkaan. Huomioidakseni vauvan syntymän jollakin tavalla, sain itse lähetettyä tekemäni vauvanvaatteen serkulle, mikä oli suurin huomionosoitus mihin pystyin tällä erää. Pääsin joulutunnelmaan. Oli ohjelmaa, paljon ruokaa ja juomaa. Joulu on minulle sellainen juhla, josta saan voimaa, oli lapsia tai ei. Tänä vuonna tosin joulukirkossa tunteeni kuohahtivat, kun pappi puhui Marian iästä (12-15-v.). Manasin mielessäni, pitikö senkin olla sitten teiniäiti. Mitä teki Nasaretin lastensuojelu? Olivatko seimen äärellä myös perhetyöntekijät?

Joululomalla näin unta lapsettomuushoidoista. Tällä kertaa lääkärimme oli lennosta vaihtunut joksikin Anitaksi. Oli kp 2. Olimme menneet vastaanotolle PAS:ia varten. Lääkäri ei ollut lukenut papereitamme, ei perehtynyt suunnitelmiin ja tivasi koko käynnin, olenko varma, että jaksan tätä. Ei pitänyt mahdollisuuksia onnistumiselle oikein minään ja käytti aikamme vain meidän tilanteen kauhisteluun. Yritin saada lääkitysohjeita, mutta niitä ei herunut. Koko käynti meni hukkaan, koska uusi lääkäri halusi aloittaa kaiken alusta. Huusin tälle Anitalle unessa minkä pystyin. Mikä hän on päättämään meidän jaksamisesta? Vastaanoton jälkeen ilmoitin hoitajalle, että aloittaisin lääkkeet PAS:ia varten joka tapauksessa.

Viime vuonna ajattelin, että menemme hoidoissa niin pitkälle kuin tarvitsee. Menimmekin. Tämän pidemmälle meidän tuskin kannattaa temppujen suhteen mennä.Toivottavasti tänä vuonna on parempi onni alkioiden matkassa. Jos IVF/PAS-hoidoilla emme onnistu, niin paljon enempää ei ole tehtävissä. Jatkamme hoitoja vielä. Toivoisin, että keväällä voisimme tehdä hoitoja aika intensiivisesti ja viimeistään syksyllä pitää taukoa, varsinkin, jos saan kerättyä rohkeuteni ja kysyttyä syksyksi työpätkää muualta.

Hyvää, parempaa, parasta uutta vuotta teille, jotka seuraatte taivaltamme!

Mainokset


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s