Välikierroksella

Pettymys tuntuu joka kohdassa. Olen tosi väsynyt. Tämä viikko tuntuu kestäneen ikuisuuden ja meneillään olevat  koulutuspäivät tuntuvat ylivoimaisilta. Erityisesti koulutuksen sosiaalinen puoli on vaikeaa, vuosi toisensa jälkeen vaikeampaa. Vauvoja putkahtelee sieltä täältä. Opiskelukaverit kertovat perhekuulumisiaan. Minulla ei ole mitään kivaa kerrottavaa. Käyn töissä. Etsin uralle suuntaa. Ei lapsia. Tämä tilanne vuodesta toiseen. Jotenkin tunnen itseni kovin epäonnistuneeksi. Olisi tilaisuus viettää iltaa muutaman läheisemmän kaverin kanssa tänään. Emmin vielä, menenkö. Olen hyvin epäsosiaalisella päällä ja viimeisin epäonnistunut hoito kirvelee niin paljon, etten tiedä jaksanko tavata ketään enää tänä iltana. Tai ehkä ei pelkästään viimeisin hoito kirvele. Kolmesta perättäisestä siirrosta on tullut nega. Alkioita ei ole pakasteessa enää kuin puolet alkuperäisestä. Mietin, mahdammeko kohta olla jo tekemässä toista IVF-hoitoa. Alan myös jännittää loppuvuoteen sopimaani työpätkää, sillä ei ole mitään saumaa, että olisinkin tuona ajankohtana äitiyslomalla. Olenkohan ottamassa liian suuren haasteen vastaan? Onko minulla uuteen työhön voimia?

Kuukautiset alkoivat eilen. Päivää aikaisemmin alkoi kova vatsakipu ja vuodon alkaessa tarvitsin 600mg ibuprofeenia ja 1g parasetamolia, jotta pääsin liikenteeseen aamulla. Jalkakivut ovat kyllä lähes poissa. Olen myös nukkunut aika huonosti viime päivinä. Yhtä kaikki olo on ollut fyysisesti ja henkisesti melko surkea. Välikierto on tosiaan tarpeen.



Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s