Lujaa mennään

Parisen viikkoa sitten alkoi uusi aikakausi tämän pienen perheen elämässä, kun poikanen lähti oikein toden teolla liikkeelle. Liikkuvainen hän on toki ollut koko ajan, kierinyt ympäriinsä ja jalat ovat vipattaneet. Yhden viikon sisällä hän oppi kunnolla istumaan tuetta, konttaamaan ja nousemaan tukia vasten. Nyt mennään ja pää kolisee. Tosin kyllä vähemmän jo, sillä aika nopeasti taidot karttuvat. Missä on minun pieni vauva? Miten se on jo noin iso poika? Kiire tuntuu tällä pojalla olevan kova tutkimaan kaikki mahdolliset paikat. Leikkiminen ja juttelukin on alkanut. Olen potenut näitä äidillisiä kasvukipuja öisin, kun viimein lapsi nukkuu ja itse en. Olen aika huonosti saanut nukuttua ja pistän sen osittain sen piikkiin, etten ehdi ajatella päivisin ajatuksiani. Sekin varmaan vaikuttaa, että lisäruokaa tarjotaan jo sen verran, että oma hormonitoiminta alkaa kenties vähitellen muuttua. Ja nukkumisjärjestelyt ovat hieman vakiintumattomat…

Olen ihan hirmuisen ihastunut tuohon vipeltäjään edelleen, mutta kyllä kovillekin ottaa. Olemme sairastaneet kaksi korvatulehdusta ja yöt ovat välillä olleet kauhean risaisia. Hampaita, liikkumista, tauteja… Ehkä mahavaivojakin joistain ruoista. Odotan kovasti, että jutteleminen lisääntyy. Asiaa pojalla tuntuu olevan ja mielenkiinnolla odotan, mitä juttuja sieltä alkaa pulputa, kun hän pääsee oikein kunnolla jyvälle puheesta. Äitiä ja isää selvästi tapaillaan jo. Meidän vauva kohta jo 9kk!

On ollut aika monivaiheinen vauvavuosi. Välillä surettaa ne vaiheet, jolloin ei itse ole täysipainoisesti pystynyt vauvasta huolehtimaan leikkausten takia ja on tarvinnut turvautua ulkopuoliseen apuun. Nyt onneksi ei ole minusta johtuvia rajoitteita. Olemme aloittaneet viimein vauvaharrastuksia ja päässeet aktivoitumaan kodin ulkopuolella. Jatkan kotona hoitamista vielä 1,5-v. iän tienoille, joten toivoisin, että vähän seesteisempiä aikoja mahtuisi siihen väliin. Mutta mitäpä näistä toiveista. Paras koittaa ottaa avosylin vastaan kaikki haasteet, mitä eteen tulee. Vähän uumoilen, että sellaisia voi tähän taloon tarjoutua korvakierteen muodossa, mutta toivottavasti olen väärässä. Toivottavasti kotihoito vähentää tuon skenaarion toteutumista.

Mainokset


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s